Olipa hyvä kun sain auramiehen talveksi. Olisi ollut tuskaa lähteä aamulla töihin, ei mitään mahdollisuutta. Illat olisin sitten kolannut tuota sadanmetrin tienpätkää ja tietty pihaa.
Useana pyryaamuna auramies on tullut ennen puoli kahdeksaa ja putsannut pihankin.
Joulunaika meni mukavasti lasten kanssa. Lapset pelasivat sulassa sovussa lautapelejä, katseltiin telkkua ja syötiin hyvin. Sitähän sen joulun pitää olla.
Hain tuolta metsästä oikean joulukuusen ja eipä tarvinnut valitella tippuvia neulasia kun oli niin tuore kuusi.
Tätä uutta vuotta ollaan jo taaperrettu monta viikkoa. Töissä alkaa hiukan hellittää, teimmehän melkein kaksi kuukautta aika pitkää päivää. Juankoskella olimme monena päivän asentelemassa opasteita ja tarroja. Ulko-opasteitakin laitettiin parinkymmenen asteen pakkasessa, silloin meinasi näpit jäätyä kun ei se ruuvi oikein rukkasessa pysy.
Onneksi illalla sai napsauttaa saunan päälle niin suli siinä pikkuhiljaa.
Keissakin on nyt sitten päässyt vetokoirien hommiin. Olemme olleet Suovu-Palosella ajelemassa Lea, Kari, minä ja Kati. Pikkuisen ohitusharjoitustakin tehty, mutta hyvin varovaisesti. Keissa vetää kyllä hyvällä asenteella liinat tiukalla. Pelkäsin, että se saa jonkin trauman kun sen veli meinasi ärhennellä lähdössä, mutta hyvin se lenkki loppujen lopuksi meni.
Reki ei oikein edisty, jotenkin sitä on niin saamaton kun työpäivän jälkeen hoitaa koirat ja kodin niin ei riitä puhtia ruveta puusepän hommiin. Huomasin myös, että on ostettava alumiinikulmaa kun ei tuo minun riitä siihen jarruun.
Huomenna pitäisi ottaa töistä peräkärry ja tuoda vähän lavoja polttopuuksi tänne. Se mun syksyllä ostama kymmenen mottia näyttää hupenevan aika vauhtia, joten on hommattava puuta mistä vaan saa.
Moottorisaha onneksi oli kunnossa kun veli vilkaisi sitä täällä käydessään. Sille sahalle ei tarvitse tehdä muuta kuin tankata ja viilata ketju. Onneksi isä opetti sen homman joskus kun oltiin kotona.
Kevään tulo tuntuu jo kun huomasin töistä lähtiessä, ettei ollut vielä pimeää.
