maaliskuun mietteitä

Lauantai-ilta...kaipa sitä olisi hyvä välillä käydä ihmisten ilmoillakin. On se vaan mukava laittaa uuniin tulet ja sauna päälle. Kuunnella kun koivu palaa ja pihalla nuuhkia tuota palavan puun tuoksua.
Kaipa sitä on niin perin juurin maalainen. Ihmekkös tuo maataloon syntynyt ja pellonpientareella pentuna pyörinyt.

Ystävien kanssa tänään mietittiin, että tässä keväänkorvalla pitää tehdä pilkkireissu tuonne lammelle...se on tosiaan tehtävä. Tänäänkin paistoi aurinko niin kauniisti, olisipa ollut mukava siellä töröttää pilkkijakkaralla. Vaikka toisaalta se pilvinen ja huono keli on parempi kalansaaliden kannalta.

Viime viikonloppuna olin Karin ja Lean kanssa Kiimingissä pienimuotoisessa koiravaljakkokisassa. Ajoin heidän neljällä koiralla, sijoitus ei nyt päätä huimannut mutta ei sieltä mitään huippuaikoja odotettukaan. Olin huskyvaljakoista 24. ja niitä oli kaikkiaan 28. Kaikkiaan valjakoita oli 39 kaikki muut malamuutteja ja sammareita. Kari ajoi hienosti yhdeksänneksi.

Kisan jälkeen ajoin vielä Keissan ja Sirun kanssa....mukana valjakossa oli Keissan kaksi veljeä Suffeli ja Snickers. Pojat välillä käy vähän kuumina mutta iloisesti mentiin koko kymmenen kilsan lenkki.

Seuraavana viikonloppuna olisi epävirallinen päätössprintti Kuusamossa. Ilmottauduin sinne ja taas saan lainaksi koiruleita valjakkoon. Siru ei voi osallistua koska sillä ei ole tunnistussirua jollen sitten ensi viikolla käy sitä laitattamassa. Hmm pitäisköhän... Siru on kuitenkin vielä aika hyvä keulakoira kun osaa suunnat.

Tuulisina öinä kun en saa unta....

Talviloma alkaa olla viikonloppua vaille pidetty.
Alku oli vähän nihkeä kun heti ensimmäisenä vapaapäivänä iski tuttu kiertohuimaus. Eli maailma pyörii kun menee makuulle. Paskamainen vaiva.
Tässä se taas oli, heti kun jää lomalle sairastuu jotenkin. Että sitä pitää olla tunnollinen työntekijä!

Kaikesta huolimatta sunnuntaina suuntasimme tutulla porukalla Suovu-Paloselle rekihommiin. Ajoin peräti kahdella valjakolla. Ensin kokeilin Kytökoskien toista neljän koiran kisavaljakkoa. Tarkoituksena olisi nimittäin käydä ajamassa pieni kisa Kiimingissä 20. päivä maaliskuuta.
Jouduimme ajamaan laavulta takaisin päin ja tekemään uupparin sopivassa kohden. Menomatka sujui ihan kohtuu mukavasti, koirat tietty kuulosteli, että kuka siellä takana jalaksilla oikein kiekuu.
Paluumatka meni vähän laskasti, koirat jolkotteli.

Toinen valjakko, jonka ajoin koostui sitten omista koirista ja Kytökoskien parista sisaruksesta. Myös Lea lähti neljällä perään.
Minun valjakossa Vilpertti tajusi jossakin vaiheessa, että Lea tulee takana ja alkoi vilkuilla emäntäänsä ja lopulta harasi vastaan. Ei auttanut muu kuin vaihtaa Lealta Suffeli mulle ja Vilpertti Lealle. Loppulenkki menikin sitten jo mukavasti.

Aurinkoisena sunnuntaipäivänä oli laavulla autoineen muitakin retkeilijöitä, joiden autoja jouduimme sitten ohittelemaan vastaantullessa. Hyvin meni, eivätkä autoilijat kaahailleet... paitsi yksi maasturi tuli mutkassa hiukka lujaa.

Nyt viikolla olen ollut kolmena päivänä Siilinjärvellä ajelemassa. Olemme kokeilleet niin kisavaljakoita Murtolahden puolella kyläteitä pitkin ja vähän pienempää pihalenkkiä muilla valjakoilla. Timo on ollut samalla, joko Kasurilassa laskettelmassa tai Fonttiksessa uimassa.

Tänään tuli taas lunta vähintään kymmenen senttiä. Olimme muutaman tunnin Toivalassa Eijan luona ja piha oli peittynyt lumikinoksiin. Ruokkiessani koirat otin ne tuohon pihaan pitkään liekaan (ei voi enää juoksuttaa irti, kun Siru lähtee teille tietymättömille ja onhan nyt kiinnipitoaikakin), samalla kolasin ainakin yläpihan ja vein sisälle puita uuninlämmitykseen.

Sunnuntaina suunnistan taas Paloselle, jos vain mahdollista. Huomenna vois ottaa ihan levon ja loman kannalta...jos en keksi jotain puuhaa tuolla puupinon kimpussa.