lauantai 8. syyskuuta 2012

höpinää joutessa

Lauantai-iltapäivä ja vettä sataa kaatamalla.
Aamulla kyllä ehdin siivota ja korjata toisen tarhan kopit sekä laitoin rutirexit.
Samalla peittelin pahimmat montut, mitä nuo otukset tuntuvat kaivavan jatkuvasti.

Toinen keskeneräinen homma sopi kyllä sadepäivään mainiosti. Pari viikkoa sitten aloitin eteisten maalaamisen kun vuokranantaja toi maalit. Olin jo jonkin aikaa suunnitellut, että ostan maalia ja maalaan nuo panelit valkoiseksi koska noi eteiset ovat niin pimeät.
Nyt ne on maalattu kahteen kertaan ja onhan se aivan kuin olisi uuden valon laittanut. Suunnittelin jo maalaavani ovet ensi kesänä ... niistä on vaan saatava entinen paksu maalikerros pois.
Kaikkea olisi kiva tehdä mutta kun tässä ollaan vuokralla...

Viikon päästä ollaan Ristijärvellä erikoisnäyttelyssä. Menen Karin ja Lean kyydillä ja saan koirat mukavasti matkustamaan kopeissa. Majoitumme samassa mökissä,

joten koko porukka säästää kun on yhteinen kyyti ja yhteinen majoitus.
Ilmoitin näyttelyyn nuo pennut. Sissi menee junnuihin ja Aatos pentuihin. Jonkinverran ollaan harjoiteltu kehäkäyttäytymistä mutta eihän se vieläkään mitenkään hienoa ole. Katsotaan miten menee sitten siellä.
Parasta siellä on kun näkee tuttuja ja tietty tutustuu uusiin ihmisiin, jotka ovat samalla tavalla vähän hurahtaneita :)

Olisi tuossa kyllä vaikka mitä tekemistä mutta jos laiskottelis välillä ...
ei kyllä pitää ottaa itteään niskasta ja ruveta siivoamaan....

maanantai 6. elokuuta 2012

Työt alkoivat

Toinen viikko pyörähti käyntiin töissä.
Tutut työt ja rutiini kyllä hoituu heti... ja ei tarvitse paljoa miettiä, mitä tekisi kun tietää, mistä jatkaa, kun homma loppuu.

Työpaikalla pientä muutosta... yksi uusista ei kuulunut enää vahvuuteen. Mutta tämä porukka, mikä nyt on. tuntuu kaikki tietävän, mitä tekevät ( ainakin lähes kaikki )
:)
Loman loppuessa pojalla oli rippijuhlat, joita tietty juhlittiin enimmäkseen sukulaisten kanssa. Ai että, puku tekee miehen. Kävimme Kuopiosta ostamassa sopivan puvun, pikkuisen minä vielä korjailin... onneksi tuo ompelukone on ihan tuttu kone ja miesten puvun salat. Kiitos Maisa opeista, siellä Jyväskylässä :)
Olin niin onnellinen kun Simo ja Päivi -kummit poikineen tulivat käymään. Ei ole lasten isän puolelta ollut vieraita meidän juhlissa. Simo on Timon serkku ja kummi.Mukanaan heillä oli pieni energiapakkaus Ihqu.. Jackrusselin Terrieri. Pieni, joten en uskaltanut laittaa lauman rusikoitavaksi.
Keli oli mitä mahtavin ja kaikki rakkaat ihmiset lähellä <3





Lauantaina 4.8 kävin Sissin kanssa kokeilemassa miten luonnistuu näyttelykehässä juokseminen.
Heräsin hyvissä ajoin, että saan myös Sissin syötettyä eli joskus seitsemän aikaan olin tarhalla ja juoksutin koirat. Ajattelin, ettei tulisi Sissille huono olo autossa kun puolenpäivän aikaan lähtisimme Sorsasaloon. Tuli sitten kuitenki :P
Olikohan liian vähän juoksutusta...
Meidän vanha emäntä Siru aina meinaa, että yksi lenkki ja vähän riehumista ja sitten syömään. Jännä, miten se kuitenkin taitaa olla se viimeisen sanan sanoja tuossa meidän laumassa, vaikka Geisha välillä pomottaa kaikkia. Siru juoksee oleskelutarhan ovelle ja vähän "juttelee" kaikki muut koirat havahtuvat juoksutarhassa ja juoksevat sinne.
Eli Siru sanoo milloin lauman on tultava syömään.
Tarhaan meno ei tee ongelmaa kun juoksuttaa ne ennen ruokaa. Ovat kaikki niin ahneita, että ruoka is the number one :)

Niin se näyttely. Jonkin kerran tuossa pihassa juostiin rinkiä ja yhden kerran viikolla olimme mätsärissä. Mätsäri meni kyllä surkeesti kun Sissi vaan kalasteli makupaloja sieltä maasta ja kun ei voinut juosta kun yhden ringin...Laiska kultainen noutaja oli parempi kuin me :)

Olin niin onnellinen kun Kuopion näyttelyssä (Savo Show) Sissi ei noteerannut ollenkaan, vaikka joka puolella oli koiria jos jonkimoista. Jee, edistystä kun Geishan tapana on pöristä vähän kaikille.
Vaikka Sissi on äänekäs tarhassa, näyttelyalueella se oli ihan hiljaa. Taas plussaa Sissukalle.
Se vain hermostutti kun piti olla paikallaan odotellessamme vuoroamme. Kävin välillä juoksemassa edestakaisin ja katselemassa ympärille... teki varmasti hyvää....

Junnuissa oli vain kaksi osallistujaa... toinen oli ehkä enemmän ollut näyttelyissä,

joten vei voiton meistä.
Kuitenkin saimme juosta ainakin kymmenen rinkiä ja tuomari kehui kuinka ihanan kevyt askel Sissillä on ja se on se tärkein asiaä... liikkuminen ... Sissi on aika kapea ja hoikka, vaikka olen kyllä lihottanut sitä ihan tarkoituksella.

Saimme tulokseksi EH ja se ei ole ollenkaan huonosti ensimmäisestä ja vieläpä aika kovatasosesta kansainvälisestä näyttelystä.
Syksyllä erkkariin Ristijärvelle ... ja nyt pitää alkaa myös Aatosta treenaamaan sinne.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Mikä kesä!?

Kaksi viikkoa kesälomasta jo mennyt. Eipä silti, paljon oon saanut aikaiseksi.
Toinen koiratarha on valmis ja tänään pääsi koirat juoksutarhaan juoksemaan ensimmäistä kertaa. Ihan oikeasti näki koirista, miten ne hymyili, kun pääsivät porukalla juoksemaan ja toisilleen pörisemään. Yksitellen olen välillä juoksuttanut niitä pihassa tai sitten käynyt juoksuvyön avulla jotain juoksuttamassa.

Timo tuli tänään rippileiriltä kotiin...viikon leiri mutta ei kuulema tullut vielä uskovaista :)
Tällä viikolla on sitten siivottava koti ja leivottava juhliin herkkuja.
Sadetta on luvannut, joten eipä haittaa vaikka paisteleekin leivonnaisia sisällä.
Tämä kesä näyttää muutenkin olevan aikamoisen sateinen. Positiivista ettei tarvitse huolestua riittääkä kaivossa vesi... kyllä riittää...

Tänä kesänä on tullut käytyä jopa kesäteatterissa, edellisestä kerrasta onkin jo tovi. Pienellä kesälomareissulla Taivalkoskella näin Tukkijoella esityksen. Kiva oli ja ajattelin että pitää käydä myös tuossa naapurissa Syvänniemellä katsomassa niiden esitys.

Toinen yllättävä veto oli kun Janikan kanssa kävimme viime lauantaina harrasteautotapahtumassa Pieksämäellä. Big Wheels oli tapahtuman nimi ja joskus vuonna nakki ja muusi siellä tuli oltua ihan omalla kalustolla. Suunnittelimme Janikan kanssa että hommataan joskus harrasteajoneuvo....siis sitten hamassa tulevaisuudessa joskus kun rahhoo on.... tosi kiva päivä tyttären kanssa :)

Mutta kaksi viikkoa lomaa jäljellä ... kaikenmoista voi tapahtua!

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Kesä!

Aika vilistää kun tekemistä riittää. Ollaan jo juhannusviikolla, uskomatonta... Työpaikka on muuttanut nyt isompiin tiloihin ja enää ei tarvitse törmäillä toisiinsa ahtaassa. Vähän kyllä on hakusessa jokaisella uudet paikat...mitä on missäkin.. Minun siivoushuki jatkuu uusissakin tiloissa, en vaan siivoa kerralla koko tuhannen neliön tilaa vaan mitä nyt kahdessa tunnissa ehtii. Helpompihan isotkin tilat on siivota kun on uutta ja tilavaa. Kevät on ollut mukava kun vettä on riittänyt kaivossa ja piha alkaa jo näytääkin joltakin kun on möyrinyt ja istutellut kaikkea. Tuossa etupihalla on kukkapenkki, joka onkin muuttunut aika paljon siitä, mitä se oli silloin kun muutimme tänne. Viime syksynä istutin erilaisia sipulikasveja ja niitä onkin putkahdellut joka puolelta kun ei kaikkia muistakaan mitä on istuttanut. Joka aamu ja ilta pitää tehdä puutarhakierros, ettei vaan mikään jää huomaamatta tai ihastelematta. Surullista kyllä tulppaanit alkavat olla ohi. Kuitenkin ovathan muut kukat nousemassa ja avaamassa kukkiaan. Viime viikonloppu oli tosi aurinkoinen. Katja ja Lilli olivat koko viikonlopun täällä. Puuhastelimme ulkona ja minä taas tein uuden kukkapenkin nyt noille auringonkukille. Katja aloitti ruokailuryhmänsä hiomista.Katjan ja Tonin koirat juoksentelivat vapaana, tai ainakin Junnu kun Lunalla tahtoo olla se ymmpäristön tutkiminen aina mielessä ja välillä se on aika kauankin omilla teillä. Luna oli koko lauantai päivän tarhassa minun koirien kanssa. Hyvin tulevat toimeen ja näytti kyllä makeasti nukuttavan illalla. Minulla on ollut aluillaan uuden koiratarhan teko. Viikonloppuna se saikin uutta puhtia kun sain jopa kolme elementtiä tehtyä ja niistä yksi oli ovielementti. Niin en sitten ostanut kestopuuta vaan sain työpaikan rakennuksilta jäterakennuspuut tänne pihalle. Niissä oli hyvää lautaa ja kakkosnelosta, joten mitäpä maksamaan puusta. Tosiaan pari viikkoa sitten täällä pidettiin Janikan valmistujaiset. Tietysti sää oli mitä oli...satoi ja tuuli ... Kivat juhlat oli ja porukka kävi sopivasti limittäin, niin ei tullut ahtautta ollenkaan. Kävipä jopa sisko Raumalta asti. Nyt odottelen kesälomaa, jonka pitäisi alkaa heinäkuun alussa. Huolestuttaa vaan kun minun on pitänyt opettaa yksi uusi työntekijä mun hommiin... mutta... eihän näit opi ihan kolmessa viikossa... minä oon tehny reilun kymmenen vuotta ja silti joka päivä oppii uutta. Toisaalta kuulin, että minun pitää opetella yksi uusi työ...muiden lisäksi. Kerron siitä sitten kun tiedän enemmän.

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Pääsiäinen


Saimme yllättäen vapaapäivän kiirastorstaiksi. Siitä iloisena järjestin heti aamuksi Aatokselle rokotusajan ja se järjestyikin hienosti Päivärannasta. Aatos täyttää tänään kolme kuukautta.
Aatos otti ihan hyvin autokyydin, mitä nyt vähän vinkui ja mennessä teki yhden yrkän ja tullessa toisen. Sissille autokyyti on paljon vaikeampaa kun se kuolaa koko takatilan märäksi. Varmaan pitäisi ajella enemmän koirat kyydissä.

Lekurilta lähtiessä rimpautin Lealle ja kyselin josko voisin piipahtaa siellä. Lea ja Kari oli lähdössä Kuusamoon epäviralliseen kisaan, jossa minäkin viime vuonna olin.
Kiva olisi ollut lähteä mutta kun tuo minun valjakko ei oikein vielä ole kasassa, pitää jäädä kotiin. Muutenkin ei olisi budjettikaan sitä suosinut. Vähän on tiukkaa taas vaihteeksi.

Aatos on ollut päivät tarhassa pääasiassa. Kyllähän nuo Sissi ja Geisha meinaavat sitä kurmuuttaa mutta niinhän se on pidettävä kuri ja järjestys laumassa.
Kuitenkin pitää rakentaa toinen tarha kunhan lumet sulavat. Pahus kun raskisi ostaa kyllästettyä puuta niin tulisi hyvä. No katsotaan miltä sitten keväämmällä tuo kukkaron pohja näyttää.
Juoksutarha olisi myös ehdoton, jo senkin takia, ettei neljää koiraa millään jaksa lenkittää juoksemalla. Ja taas tuli rahanreikä eli kunnon fillari, jolla uskaltaisi juoksuttaa koiria.

Kyllähän tähän harrastukseen saa menemään kaiken ylimääräisen (siis minkä ylimääräisen?) Mutta ajattelen, että on paljon huonompiakin harrastuksia.

Tänään aamupäivällä kävin muutaman kilsan rekiajelulla metsäautotiellä. Reki kattotelineisiin ja kolme koiraa takatilaan. Menevät jo aika mukavasti kun olen muutaman kerran ne pakannut sinne. Matkaa ei ole kuin vajaa kilsa mutta kun tie on jo sula, on se tehtävä.
Sissi on mahdoton siinä lähtötohinoissa. Huutaa kuin päätä leikkattaisiin. Milloinkahan tulee joku piipertäjä siihen ja päivittelee, että kiusaan koiria.

Sissi on ollut nyt neljä kertaa valjakossa, joten ei vielä voi vaatia kaiken osaamista. Lyhyet matkat olen ajanut, jotta mielenkiinto säilyy. Sitten syksyllä voi jo reilummin aloittaa treenit.

Iltapäivällä korjasin lumikengät, jotka ovat viimetalvesta olleet käyttämättä. Eikä ikinä arvaa mistä sain paksua kumia niiden korjaamiseen.....navetan pariovien alareunassa on kumikaistaleet, ettei lumi sada sisään. Siitä sipasin suikaleen ja korjasin, saa nähdä kauanko kestää.
Noh, kun kerran sain lumikengät kuntoon, otin pienimmän eli Aatoksen ja lähdin metsään tarpomaan. Hanki kesti mainiosti tuota kymmenkiloista pentua. Kiersimme melkoisen lenkin, hirvet olivat taas tarponeet aivan saunan nurkalla ja Aatos nuuski kummissaan jälkiä.

Huomenna ajattelin ottaa molemmat pennut ja käydä kaupungilla vähän harjoittelemassa ihmisten ilmoilla oloa.

Ihana kun on nämä viisi päivää lomaa. Joka päivä olen ottanut päiväunet ja laiskotellutkin. En ruvennut hössöttämään pääsiäisjuttujen kanssa. Kyllä tää menee ilman hösläämistäkin.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Venähtänyt vierailu mummin mussukalla



Katja ja Lilli tuli helmikuun toisella viikolla viikonlopun viettoon tänne maalle. Koirat olivat mukana ja vietimme perjantaita. Toni soitteli jossakin vaiheessa, että asunnosta on löytynyt kosteusvaurio.
Siinäpä sitä sitten ihmeteltiin ja pähkäiltiin. Lopulta tuli tyly tieto, että yläkerrasta oli tullut vettä ja keittiö sekä sauna menee remonttiin ... kestää noin kuukauden.
Loppujen lopuksi päätimme, että Katja jää maalle vauvan kanssa koska onhan se hankalaa lähteä etsimään väliaikaista vuokra-asuntoa.
Nyt on kulunut jo kuutisen viikkoa, isännöitsijä on luvannut, että ensi viikolla pääsisi muuttamaan takaisin.

Kohtuullisen hyvin tää on mennyt, Katjalla nyt on tainnut olla vähän tylsää välillä.
Samoin Junnu oli pakko häätää täältä koska se tahtoi hyökkäillä noiden kissojen kimppuun ja taisipa tuo vähän hajottaa tarhan oveakin, voimakas kun on ja sinnikäs.

Eipä silti on tässä ollut muutakin aihetta minkä vuoksi kannatti yksi koira siirtää muualle.
Kävin nimittäin tämän kuun alussa hakemassa tuolta länsirannikolta uuden lauman jäsenen. Tällä hetkellä nimenä ei ole muuta kuin Aatos, kun kennelnimi ei ole vielä hyväksytty virallisesti. Aatos on Kodan poika... niin Kolunlähteen Kodan.
Haaveilinkin jo aikaisemmin joko Koljan tai Kodan pennusta ja nyt se sitten minulla on.
Aatos on saanut asustella nyt täällä sisällä kun Katja on päivät kotona. Tarhaan ollaan jonkin verran harjoiteltu koska sinne se on sitten mentävä kun Katja pääsee kotiinsa.
Aivan ihana pentu täytyy kehua... mutta näkyy sillekkin nuo kissankikkarat maistuvan tuolla ulkona yök.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Kevättä kohden







Miten ihmeessä aika voi lentää noin?!
Mummiksi tulon jälkeen ei ole juuri tullut päiviteltyä näitä tekstejä.

Pieni ihminen kastettiin Kallaveden kirkolla 28. tammikuuta. Päivä oli kaunis talvinen, pakkasta ja aurinkoa.
Edellisenä iltana teimme Katja, Toni ja minä pari voileipäkakkua porukalla ja minä täytin täytekakut valmiiksi niin, että aamulla kuorrutus ja koristelu. Yöllä kyllä väkersin ensimmäistä kertaa eläissäni marsipaaniruusuja.
Omasta mielestäni tarjottavat onnistuivat hyvin.
Kastepäivän aamu oli kiireinen. Osa salaateista oli vielä puolivalmiita, mutta paikanpäällä kirkolla oli hulppea keittiö, jossa kaiken sai tehtyä loppuun.
Anni Tanninen pappina oli todella mukava ja rento. Pieni vierasjoukko mahtui mainiosti lähelle alttaria. Janika pääsi sylikummiksi. Loput kummit olivat Tonin veli ja lähimpiä ystäviä.
Prinsessa sai nimekseen Lilli Aino Maria. Isomummi, minun äiti oli otettu kun kuuli, että Aino nimi jatkaa suvussa.
Paljoa ei ehtinyt tutustumaan Tonin puolen sukuun mutta vaikutti, että juhla oli onnistunut.