 |
| Sissi tässä keskellä |
 |
| Sissi pyöräparissa Bonnien vierssä |
Kyllä minut vedettiin nyt kölin ali tosiaan.
Eipä olisi tässä harrastuksessa uskonut koskaan tulevan tähän tilanteeseen. Nyt on tosiaan mietinnässä jatkanko vai luovutanko. Kukaan muu ei taida koskaan ymmärtää tätä,
mutta kait tämä on meidän tarhakoiria pitävien yhteinen kauhistus.
Niin, nartut ovat olleet juoksussa ja torstai-iltana näytti Sissi olevan juurikin tärpeillään... Aatos oli tosi täpinöissään ja kävi tökkimässä Sissiä tarhan verkon läpi. Tarkka sai olla ja pitää pojat poissa tyttöjen läheltä. Ehkä se narttutarha poissa poikien luota olis hyvä.
Illalla kuitenkin kaikki sujui hyvin ... tytöt omassa ja pojat toisessa tarhassa.
Olin nukkumassa ja pojat tuntuivat ulvovan ... kävin kieltämässä ovelta, ehkä olisi pitänyt käydä tarhalla vielä katsomassa.
Yöllä ei kuulunut mitään.
Aamu viideltä menin juottamaan koirat, niin kuin joka aamu... olipa Geishan naama sotkuinen! Sissi ei tullut kopista... Geisha kierähti koppien taakse ja Bonnie jotenkin pälyili???
Päästin pojat juoksutarhaan ... Geisha murisi koppien takana pojille! Menin katsomaan... Sissi makasi kuolleena verilammikossa ja Geisha murisi pojille tarhan verkon läpi! Eli Geisha ja Bonnie olivat yöllä tappaneet tarhakaverin, joka oli tullut just tärpeille juoksuissaan.
Mun elämässä on ollut suurempiakin juttuja kun rakkani riisti hengen itseltään silmieni alla, joten ei tämä nyt ollut uutta.... minun tuurilla! Kävin hakemassa tikkaat, jotta saan heitettyä Sissin aidan yli ulkopuolelle...koirat olivat kuin mitään ei olisi tapahtunut ... nuuhkivat vain verijälkiä... sellaista se on luonnossa.... jos alfanartun ja pahnan pohjimmaisen eteen tulee narttu, joka haluaa arvoasteikoltaan ylemmäksi, se pistetään "lihoiksi"
Surullinen olen .. mietin jatkanko noiden kanssa... ehkä vielä tämän loppu kevättalven... onhan sitä olemassa harrastuksia, joista saa enemmän iloa eikä aina vaan näitä takaiskuja.. viimeisen vuoden ehkä enemmän ... minulle on tullut vaan surullisia ja negatiivisia tapauksia, joten ajattelin, että eikö harrastuksen pitäisi olla sellaista josta saa iloa ja onnistumisia?! Ei tällaista :(
Olisi ollut vielä monta hyvää vuotta edessä Sissin kanssa. Niin ei vaan suotu meille. Miksi elämä on niin epäreilu joskus.
