sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Tyhjä tarha

Viime viikolla pyysin töistä puoli päivää vapaata. Olisi kyllä kokonaisenkin saanut mutta liikennemerkkien ja opasteiden sesonkiaikaan on töissä aikamoista kiirusta.
Hiaceen könysin taas koirienkuljetuskopit ja kiinnitin ne liinoilla. Tyttäreni Janika lähti mukaan kun starttasimme matkan Kajaaniin.

Edellisenä iltana olin pitkään koirien kanssa juoksutustarhassa ja tietty piti rääkyä....koirat lipasi silmistä suolaset ja näyttivät kertovan, ettei tässä mitään hätää.
Ruoka maistui ja ajattelin, kylläpä saavat ahneita koiria uudet omistajat.



Janikan kanssa pakattiin koirulit ja lähdettiin ajelemaan... mukavaa aikaa kun voipi jutella kaikenmoisista asioista ja nauraa hölömöille jutuille. Meillä niitä tuntuu riittävän ....hmm pitäskö aikuistua :)

Kajaanin apsille kaarrettuamme katselimme missä olisi sellainen koira-auton näköinen...löytyi, ei ku viereen.
Apsilla tapasimme Marin ja hänen ystävän ja siellä vähän syötyämme tehtiin paperihommat ja suunnattiin kyytiläisten vaihtoon.
Koirulit otti homman niin kuin aina ... ystävällisesti.... Aatos olisi  halunnut lipsutella kaikkien naamat mutta sinne bokseihin kivuttiin.
Ei ollut paha mieli, koirat saivat aivan huippu kodit ... ehkäpä mun elämä tästä järjestyy....

Olenkin kuullut hyviä viestejä uusista kodeista ja ainakin Geisha ja Kassu on jo työntouhussa mukana.

Tänään ajelin toisen lenkin Mikkeliin ...treenikärry sai uuden kodin... yllätys, Espoosta....
Aivan ihanaa kun sielläkin voi tätä hienoa valjakkohommaa!

Torstai-iltana purin juoksutustarhan verkon ja nyt on vaiheessa noiden oleskelutarhojen purku...
eilinen sadepäivä sai minut pesemään kodin ikkunoita koska olisihan tässä jotain juhlittavaakin....poikani Timo valmistuu ammattikoulusta kesäkuun alussa :)



Aika usein olen vilkuillut tuonne tyhjiin tarhoihin ... tunne, että sieltä minua seurataan. Onpa tullut omituisia etiäisiä, että tarhasta kuulisi jotain ääniä. Hmmm ovathan ne olleet pitkään se tärkeä osa elämää....
Harratus on tuonut aivan ihania ihmisiä elämääni... taas toisaalta sellaisiakin. joita en olisi tarvinnut! ... aina oppii uutta !
Ystävät ovat tärkeitä ja olen oppinut sen, ettei koskaan saa sanoa ettei ikinä. Katsotaan mitä tämä tuo tullessaan.



Tulevaisuus auki... kesän aikana selviää enemmän.