töppöstä toisen eteen...

Tästä se lähtee, kunnon kohotus. Talvi meni juoksuharrastuksen puolesta vähän heikonlaisesti kun mieluummin valjastin koirat ja hyppäsin reen jalaksille. Mutta mikäs tässä, onpahan niin talven lumille kuin kesäpäiville omat harrastukset.

Niin, tänään sain vedettyä juoksukamppeet niskaan ja lenkkarit jalkaan pitkästä aikaa. Tarhasta valikoitui juoksukaveriksi Geisha. Aluksi koiruli taisi luulla, että nyt ollaan taas rekihommissa... veto oli sen verran lujaa. Ehkä lämmin ilma ja minun jarruttelu sitten rauhoitti menoa... saatiin tasainen juoksutahti. Jos nyt pikkulenkin tekisimme aluksi. Joopa, joo.....tarkistin kartalta, 13 kilsaa! :)

Ai, että on nyt kintut kippeet. Oma vika, mutta onpahan tullut juostua. Huomenna lissää, koska tarhassa on vielä kolme otusta, jotka jokainen haluaa sellaista yksityistä huomiota. Ei tuo juoksutarha pelkästään riitä noille kesälomalaisille, vaikka melkoista riehumista se siellä välillä on.

Pihamaa on nyt rapsuteltu puhtaaksi. Viime viikon sateissa suli viimeinen kinos tuosta kuusen kuppeesta. Taidan ensi talvena pyytää traktorikuskia kasaamaan lumet vähän eripaikkaan tai oikeastaan ajattelin, ettei tarvitse niin paljon aurata tuosta pihasta, pitäähän kolattavaakin jäädä, kun minusta se on mukavaa hyötyliikuntaa.
Mieltä kaihertaa kyllä se, että jos tästä muuttaa piankin pois... pienempään olisi mieli ja tietty halvempaan. Suurin haave se oma pikkuinen tupa jossain .... ja... ja ... ja... No, saahan sitä haaveilla, se ei maksa mittään.

Taidan minä kuitenkin sen kasvimaan laittaa... on tuolla jo kasvamassa avomaankurkkua ja kesäkurpitsaa... pitäähän sitä porkkanaa ja jotain muuta juuresta sekä sipulia.... kuinkahan käy, montako aaria tuosta pellosta on kasvimaana :D

Oi ihana toukokuu

Talvi ei meinaa antaa periksi keväälle. Parina aamuna huhtikuun viimeisellä viikolla oli aikamoinen lumipyry ja ensimmäisenä niistä oli Karttulantiellä muutama auto ojassa. Se taisi vähän säikäyttää ja torstaiaamuna ruuvvasin talvirenkaat takaisin alle. Ei se keli niin paha sitten ollutkaan, vaikka tuo hiekkatie olikin jäässä.

Vapun seutu meni tyttären perheen kanssa ruokaa laittaen ja saunoen... kiva kun ei tarvinnut yksin töröttää. Olisi se aika kyllä kulunut ompeluhommissa ja johan tuota pihaakin saa rapsuteltua, vaikka luntakin vielä on.

 
Koirat ovat nyt kesälomalla. Juoksutarhassa alkaa olla melkoiset kaivannot. Geishan pravuuria on kaivaa koivun juuret esiin ja repiä ne irti... onkohan neidillä melkoiset leuka ja niskavoimat :)
Muut koirat tyytyvät kaivelemaan kasvien juuria ja syömään ne... varsinkin voikukan juuret ovat herkkua.
 Koirien kuulumisia vähän ajan päästä lisää, kun tiedetään enemmän.... ;)

Kunhan tässä taas saa itsestään tarpeeksi irti, pitää lähteä koirien kanssa juoksemaan. Mikähän ihme se on, että joskus iskee sellainen maatakaatava väsymys kaikkeen ja ei mikään tunnu miltään... olla öllöttää vaan :/

Eiköhän se tästä kun käy muutaman kerran kympin juoksemassa ....turhat murheet häviää sinne! :)