Töiden jälkeen mulla on ollut tapana juoksuttaa koirat tuossa pihalla vapaana. Kumpikin erikseen, sillä tiedän jo näiden ajatuksen juoksun...yhdessä on kiva lähteä tutkimaan maastoa vähän laajemmin...
Eilen taas sen Janikan pesukonesession jälkeen, päästin ensin Keissan juoksemaan.
Siinä sahailin samalla kuormalavoja pienemmiksi polttopuiksi ja kuuntelin, että onkohan koira tiellä, kun haukkuu!? (mitä en ole kuullut moneen kuukauteen)
Tulin ulos navetan väliköstä ja se haukkuminen kuului metsästä.
Pienen otsalampun valossa menin katsomaan, että mikä siellä niin kiinnostaa, että pitää haukkua. Mitään ei näkynyt..arvelin että hirvi oli tullut taas siihen saunan taakse.
Keissa hävisi metsään ja haukkui. Arvelin odotella ja kutsuin siinä puuhommien välissä. Jonkin ajan päästä Keissuli pyyhälsi pihaan. Vein koiran tarhaan ja ajattelin, ettei tuo vanha Siru-koiruli lähde mihinkään vaan juoksentelee pihassa. Hölmö minä...Siru säntäsi suoraan niille jäljille missä Keissa oli ollut ja hävisi metsään. Välillä kuului haukku...
Taisi mennä kolmisen tuntia, jos ei enemmänkin, kun Siru tuli kotiin ja köllähti tuohon matolle uupneena. Oli ollu sen verran rankat hirvihippaset.
Annoin koirien olla yön sisällä ja aamulla heräsin Keissa-koira ja Killi-kissa vieressä, sulassa sovussa.
Tänään on satanut vähän lunta. Lunta on kyllä kaivattu, tähän pimeyteen ja harmauteen. Pari tuntia rymysin tuolla metsässä ihan yksin ilman koiria ja nyt on joulukuusi katsottuna.
Lampi alkaa jäätyä, mutta vielä ei pääse luistelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti