Ensiksi päästän Aatoksen, Sissin ja Bonnien juoksutarhaan, sen jälkeen Geishan ja pennut toisesta tarhasta... Pennut, Peve, Kassu ja Ässä käyvät minun juttusilla ja kirmaavat juoksemaan muiden kanssa.
Sillä aikaa siivoan tarhat ja juoksutarhan... aina välillä joku koirista käy juttusilla ... komennan jos joku korottaa ääntään vähääkään... ei rähjätä minun laumassa!
Iloisesti lauma palaa omille tarhoille ... Geishaa vaan ei taida innostaa pentujen kanssa mutta kyllä ahneus voittaa... saavat ensimmäisenä aamupalansa :)
Hyvin syö jokainen oman ruokansa ... Sissi ja Aatos vaan aina närppii kun ei ole mukana hirvenroipesattumia...
Työpäivä on vahdikas kuten aina... tänään torstaina pakkasin liikennemerkkejä ... olikohan niitä jotain kolmesataa... ja minä kun tykkään työstäni :P
Puoli neljä pääsemme kotiin ... ajelin kiiruusti ja heti pakkasin autoon häkin koska olin menossa eläinlääkärille viideksi. Koko lauma pääsi taas juoksutarhaan ja leikki oli iloista koska maahan oli satanut pieni ripaus lunta... vain sen verran, että näkyi mutta kuitenkin.
Puolisen tuntia temusivat pennut keskenään... Peve näytti olevan taas altavastaajana... vaikka tomerasti sekin meni muiden mukana. Kaatuili ja jäi jälkeen.
Muu lauma meni taas tarhoihinsa ja minä otin pikku Peven kyytiin... itkettiin molemmat!
Pikkuinen rekikoiranalku ei kerennyt nähdä edes talvea ja nukkui pois. Hemmetin raskas päätös tehtäväksi. Mutta ei se ole rekikoiran elämää jos ei voi tehdä sitä mihin on luotu.
Tänään kuusen alle muuttaa uusi pikkutonttu Sirun, Killin ja Smirren viereen... :'(
Tällaista tämä on koiraharrastus ... niin ja yleensäkkin elämä lemmikkien kanssa!
TAUSTAA TUOLLE EDELLISELLE:
Jo jonkin aikaa olin seurannut Peven liikkumista... kaikki ei ollut kohdallaan....
No jospa se oli vain venäyttänut jalkansa riehuessa....
Olimme viime viikolla vahvistusrokotuksessa eläinlääkärillämme ... pyysin katsomaan Peven jalkaa...
Pevellä oikeassa takajalassa neljännen asteen patellaluksaatio eli polvilumpio ei pysy paikallaan!!!!
Eläinlääkärini suositteli hyvää luukirurgiaan erikoistunutta lääkäriä... soitto sinne ja ajanvaraus.... eli tiistaina olisi leikkuuaika.
Viikonloppu tuli ja yöt meni miettiessä ja pähkäillessä ... mitkä ovat realiteetit... mihin minun rahkeet riittää???
Pelkkä yksi leikkaus maksaisi noin 700 euroa ja se ei jäisi edes ainoaksi kasvavalla koiralla. Olisiko se tuollaiselle eläväiselle koiralle oikea ratkaisu, sisäkoiraksi ties kuinka pitkäksi aikaa ja yksin koska eihän jalkaa saisi rasittaa mitenkään. Valjakkokoiraksi tuskin pennusta enää olisi.
Maanantaiaamuna töissä soitin ja peruin ajan.
Se lopullinen ajanvaraus meinasi viedä aikaa mutta torstaille sen sain.
Patellaluksaatio ... en edes ole kuullut, että huskylla olis tuo... mutta niin vain minun koiran kohdalle sen piti osua... Peven neljä veljeä ovat kaikki ok mutta kyllä käyn nämä omani tutkituttamassa kunhan aikuistuvat.. sukua eivät tule jatkamaan...
Hoh hoh... päästin lauman juoksutarhaan ja lähin kaivamaan hautaa yhelle koiralle.... Sissi oli kaivautunut taas karkuun navetan seinän alitse....
Minä oon sanonut, että nuo haskit ovat kuin kissat.... nytkin Sissi oli tullut tosi pienestä kolosta karkuu,....eikös kissa pääse sellaisesta reikulista mistä pää mahtuu!
No Sissi löytyi naapurin pihasta.... sinne se on ennenkin suunnannut ... hevosen hajut kiinnostaa niin kovasti.
Elämä jatkuu ... kirjoitan tätä loppua lauantai-iltana musiikkia kuunnellen. Päivä oli mukava... pennut olivat sisällä jonkin aikaa, samoin kaikki muutkin koirat vuorotellen... oli koirankynnenleikkaajan päivä.
Sen jälkeen tein vielä puutarhahommia kun omenapuun lehdet olivat jääneet haravoimatta ja ne pudonneet rupiomenat. Eipä ole tullut ennen tähän aikaan vuodesta lehtiä haravoinut!
Virittelin vähän valoja kun alkaa pimenemään jo heti kolmen jälkeen.... lunta kaivataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti